a – Wikisanakirja
Unicode-merkki:
a
- Koodipaikka: U+0061
- Nimi: LATIN SMALL LETTER A
a (iso kirjain A)
- Eri äänne kuin suomen a, jota merkitään IPAssa merkillä ɑ
- kirjaimet
- (vastaava pyöreä) ɶ
a
- atto, SI-järjestelmän etuliite, triljoonasosa, 10−18
- vuoden tunnus SI-järjestelmässä
- aarin tunnus
- (musiikki, sormintasoittimet) espanjan anular, nimetön (sormi)
| edellinen - |
|---|
| a |
| seuraava b |
a (aa) (iso kirjain A)
- pieni a
Äännetään väljänä laveana takavokaalina. Lyhyenä ja pitkänä (‹aa›) äännettäessä äänteissä ei ole laadullista eroa.[1]
- IPA: [ɑ]
- SAMPA: [A]
- ‹aa›
- IPA: [ɑː]
- SAMPA: [A:]
- SUT: [A:]
- Kaiken a ja o
- tärkein, keskeisin asia, alku ja loppu, alfa ja oomega
a
- approbatur (hyväksytään)
- (slangia) amfetamiini
- (musiikki, C-duuriasteikossa) 6. juurisävel
- (musiikki, A-molliasteikossa) 1. juurisävel
- (musiikki, sävellajista) a-molli
- a Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 899 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
a, yksipaikkainen verbi, yksikkö
a, yksipaikkainen verbi
a, yksikkö
- (apuverbi) olla tehnyt (ilmaisee perfektiä)
- (apuverbi) ('a + <verbi>' 2, 3 kertaa toistettuna) tehdä tekemästä päästyään, tehdä toistuvasti
a
- ai niin! (kun jokin asia muistuu mieleen)
- Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
- Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.
a
a
- yksikön epämääräinen artikkeli, ei suomenneta
- A cat caught a mouse. – Kissa pyydysti hiiren.
- Such a use violates the author's copyright. – Tuollainen käyttö loukkaa tekijänoikeuksia.
a
- ilmaisee suuntaa jonnekin; vastaa suomen illatiivia ja allatiivia
- käytetään suoran henkilöobjektin edellä; vastaa suomen partitiivia ja akkusatiivia
- ¿Conoces a Paco? – Tunnetko Pacon?
- junto a – vieressä
- a ver – katsotaanpa
- ir a – futuuri, aikoa
- jugar a – pelata jotakin
- a ciegas – (kuv.) sokeasti
- a propósito – muuten, lisäksi
- a solas – kahdestaan, kaksin
a
- lauseen alussa yleisnimiä edeltävä artikkeli. Jos yleisnimi esiintyy lauseen keskellä, käytetään artikkelia na.
a
a
- ilmaisee jossain olemista tai johonkin menemistä
- Sono a casa. – Olen kotona.
- La mia casa è a Roma. – Kotini on Roomassa.
- Vado a Roma. – Menen Roomaan.
- Prepositio yhtyy sen perässä olevaan artikkeliin. Mahdollisia yhdistelmiä ovat:
- al (a + il)
- alla (a + la)
- all' (a + l')
- allo (a + lo)
- ai (a + i)
- alle (a + le)
- agli (a + gli)
a
a
- a Karjalan kielen verkkosanakirjassa
a
- (persoonapronomini) he
a
- IPA: /a/
- tavutus: a
a (a) (iso kirjain A)
- latinan aakkosten ensimmäinen kirjain
a
- liivin aakkosten kirjain, aakkostus: 1
a (iso kirjain A)
- pieni a
Äännetään ensitavussa takaisena, suomen o:hon vivahtavana. Muissa tavuissa äännearvo vaihtelee. Yhdistelmä ea ääntyy useimmiten kuten suomen eä.[2]
a f.
- yksikön feminiinin määräinen artikkeli, ei suomenneta
- Artikkeli sulautuu prepositioiden kanssa seuraavasti:
a
- ilmaisee suuntaa jonnekin; vastaa suomen illatiivia tai allatiivia
a
- (rinnastuskonjunktio) ja (eri asioita yhdistävänä)
a
- indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä avoir
a
- feminiinin genetiivinen artikkeli (+ genetiivi-datiivi)
- o carte a mea – minun kirjani
- o soră a lui Alexandru – Alexandrun sisar
- intervenţia rapidă a echipajului – miehistön nopea toiminta
a
- verbin infinitiiviä ilmaiseva partikkeli
- a fi – olla
a
- indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä avea
- A văzut acest film? – Onko hän nähnyt tämän filmin?
a (kyrillinen а)
a
a
a
a
a
- erisnimien ja persoonapronominien eteen laitettava artikkeli
a
a
- ↑ Karlsson, Fred: Suomen peruskielioppi, s. 26–27. 4. laajennettu ja uudistettu painos. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009. ISBN 978-952-222-097-4.
- ↑ Mikko Korhonen: "Saamen kieli", Pikku jättiläinen, s. 692. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.
