alla – Wikisanakirja

Hahmo on sängyn alla.

alla

  1. (tilasta) jonkin alapuolella
  2. kokemuksena, jo ennestään suoritettuna tms.
    Minulla on jo 100 opintoviikkoa alla.
  3. (arkikieli) meneillään olevasta tekemisestä
    Malline on työn alla.
  • IPA: /ˈɑlːɑ/
  • tavutus: al‧la
allatiivialle
adessiivialla
ablatiivialta

ala-sanan e-vartaloisen rinnakkaismuodon taivutusmuotoja[1]

1. (tilasta) jonkin alapuolella

allapäin

  • alla Kielitoimiston sanakirjassa

alla (+genetiivi)

  1. jonkin alapuolella
    Pallo on pöydän alla.
    Alla maan on tyyntä, kodikasta.

alla

  1. (indefiniittinen, taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta allur
  2. (indefiniittinen, taivutusmuoto) monikon maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta allur

alla

  1. supistuma sanoista a ja la

alla

  1. indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä aller

alla yl. (1) (yks. määr. allan[luo], mon. epämäär. allor [luo], mon. määr. allorna [luo])

  1. pari (nopanheitossa)
  • Näin äännetään alueella: ei määritelty

alla

  1. alas; alapuolelle
    trepist üles ja alla käia – kulkea rappuja ylös ja alas.
    Ta hakkas hinda alla tingima. ‒ Hän alkoi tinkiä hinnasta (tinkiä hintaa alas).
  2. alhaalle
  3. alle

alla

  1. alle
    laua alla, laua peale – pöydän alle, pöydän päälle / pöydälle
    Mees jäi rongi alla. – Mies jäi junan alle.

alla

  1. ( + gen.) alle, vähemmän kuin
    alla kaheteistkümne kilogrammi - alle kaksitoista kilogrammaa
    alla saja uue õpilase – alle sata uutta oppilasta
  • alla sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)
  • alla Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”alla”.